sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Kuinka maorin kieli on muodostunut?

Polynesian saarivaltioilla on kaikilla oma kielensä, mutta eri polynesian kielissä on kuitenkin kaikissa yhteinen kantakieli. Tästä kuvasta kielten juuren käyvät jollain tapaa ilmi, maori kieli kuuluu siis tuohon tahitilaiseen alalajiin.


Mutta mahtaako polynesian kielillä olla yhteisiä taustoja minkään länsimaisten kielten kanssa? Kielitutkijat ovat sitä mieltä, että ei, mutta olen vähän selvitellyt asiaa ja olen tässä aikeissa julkistaa omat teoriani polynesian kielten muodostumiselle.

Tässä ahkeran kenttätutkimukseni tulokset, ja lähes aukottomat todisteet teorialleni sekavan esityksen muodossa:



Tiedättehän sen tunteen, kun Suomessa joskus keväällä lumet sulavat ja jäät alkaa lähtemään, niin tulee sellainen kumma mieliteko lähteä järvelle kalaan? Pilkkimisessähän nyt ei ole mitään järkeä, kylmä vaan tulee ja alkaa v1/#//@@. Vaan kevätauringon paistaessa, kun katselee järvenselälle niin kyllä siinä vaiheessa jokaista suomalaispoikaa alkaa kalastus ainakin jossain määrin kiinnostamaan.

Tarkkaa ajankohtaa en ole vielä kyennyt määrittelemään, mutta tutkimusteni mukaan joskus keskiajalla jotakuta härmäläispoikaa pirtissään on ahti kutsunut vesille jo keskitalvella. Kylminä talvipäivinä tämä härmäläispoika on näperellyt pitkän siiman koukkuja, tarkistellut verkkojaan ja odottanut. Jonain talvena härmän poika on nuolaissut ennen kun tipahtaa ja päättänyt lähteä vesille keskitalvella. Ehkä pohjanlahti on tuona talvena ollut kokonaan jäistä vapaa, tai sitten venettä on vaan puskettu meren jäällä yli lumikinosten kunnes jää on saappaiden alta alkanut ohenemaan. Sen jälkeen on soudettu ja pirusti onkin soudettu. Tarkat tutkimukseni osoittavat, että härmäläispoika on pitkä siima perässään soutanut yhtä soittoa jonnekin tyynelle valtamerelle asti, elänyt matka-ajan saaliiksi saamillaan kaloilla sekä äitimuorin mukaan laittamalla kirnupiimällä.

Jossain eteläisellä tyynellä merellä on viimein soutaminen alkanut käydä sen verran yläselkään, että on härmän poika päättänyt pysähtyä hetkeksi saaren rantaan lepäämään. Saarella on asunut tummahipiäistä, kovin ystävällistä kansaa, mutta ongelmana on ollut yhteisen kielen puute. Monilla suomalaisilla, etelään talvilomalle suuntaavilla, vanhemman polven ihmisillä on yksinkertainen tapa kommunikoida paikallisväestön kanssa: Aluksi puhutaan suomea normaalilla äänellä. Jos vastapuoli ei tunnu ymmärtävän, korotetaan ääntä ja artikuloidaan selvemmin. Kyllä se viesti lopulta perille menee. Tätä samaa taktiikkaa on härmän kalapoika keskiajalla käyttänyt. Eriskummallisesta vierailijan suusta on ajan mittaan jäänyt polynesian kieliin sanoja, merkitys ei välttämättä ole se sama alkuperäinen mikä suomen kielessä, mutta sanat on kuitenkin tarttunut. Todistan erikoiset väitteeni tässä muutamien kadunnimikylteistä otettujen valokuvien avulla.


"Manse street" - tämä kyltti on lähellä jokaisen tampereen murretta puhuvan sydäntä. no, ehkä näillä kulmilla liikkuessa on vaan tullut kovasti Tampere mieleen.


"Vale Road" - jossain vaiheessa on härmän poikaa alkanut paikallisväestön rehellisyys epäilyttämään?

"Puhipuhi Road" - mitälie puhinaa?


"Piha (Beach) ja Kohu Road" - no selviä suomen kielen sanoja


"Konini road" - missä se mun konini on?


"Hannan road" - "kyllä mun äiteeni Hannan lihapullat on parempia"
<

"Horotutu Road" - no oliks toi horo sun tuttus?

Otahuhu - No älä ny tosissas ota huhuja


"Kurahaupo" - Mitälie. Sana Kura Maorin kielessä tarkoittaa muuten aarretta. Härmän poika ei siis ehkä ole polynesialaisten aarteita pitänyt paljoa minään?




"Takapuna" (Kaupunginosa Aucklandissa) - ehkä tällä alueella hiekkarannalla makoillessa on selkä päässyt palamaan?


"Herne Bay" (Kaupunginosa Aucklandissa)

"Kopi-o" tämäkin selvää suomen kieltä.

"Hororata road" - no mitä sekin lienee tarkoittaa.

Ai niin ja vielä loppuun lisäys yhdestä maorin kielen sanasta. "Uira" tarkoittaa maorin kielellä ukkosta. Tämä on selvästi tullut vaan lausahduksesta

"Ukkosella ei muuten sitten kannata uira"

Sana "uira" on tietysti niin kuin uida tampereen murteella. Näin. Yksinkertaisella maalaisjärjellä pystyy siis todistelemaan monimutkaisiakin asioita. Näillä omilla tutkimuksillani olen siis lähes aukottomasti pystynyt todistamaan sen, että maorin kielellä ja suomen kielellä on selvästikin jonkinlainen yhteinen tausta.

1 kommentti:

  1. Vitsit mikä tutkija oot! Mahtava teoria!
    Vai että otahuhu ja sitä rataa :D

    VastaaPoista