Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan

"Kyläkauppias" Vesa Keskinen on tehnyt itseään tunnetuksi joskus vuosituhannen vaihteen paikkeilla mainoslauseillaan jotka TV:stä päivittäin toistettuna saivat parhaimmillaan allekirjoittaneen vain harkitsemaan TV:n sulkemista. 'Pahimmillaan' tarkoittaa siis tässä yhteydessä sitä toista äärilaitaa, jolloin TV suljettiin heti ja piti joskus pohtia pitäisikö se kertalaakista kuljettaa roskalavalle asti että säästyisi niiltä mainostauoilta. Sittemmin Vesa Keskinen on lienee tehnyt itseään enemmän tunnetuksi salarakkaillaan, turhilla iltapäivälehtien jutuilla, eri bändien ja Aku Ankan fanittamisella sekä kovalla uholla. Kyläkauppias ei kuitenkaan varsinaisesti liity tähän tarinaan millään tavalla, kyläkauppiaan mainoslause on vaan muutamia kertoja pyörinyt mielessä kun täällä on paikallisissa ruokakaupoissa lastannut ostoksia kärryihinsä.

Aiemmilla yhteisillä matkoillamme olemme muutamia kertoja todenneet että ruokakaupat ovat varsin hyvä paikka päästä ujuttautumaan sisään paikallisen väestön joukkoon. Ruokakaupoissa näkee tavallisia ihmisiä tekemässä omia arkisia ostoksiaan, työntämässä isoja täyteen lastattuja ostoskärryjä toisten ostoskärryihin törmäillen ja kieltäen pieniltä lapsilta karkit ynnä muut joita lapset vanhemmiltaan kinuavat. Kuitenkin paikasta, ajankohdasta ja kulttuurista riippumatta ovelasti kassoille sijoitetut karkit on se viimeinen piste jossa lapsi voittaa sen taistelun, saa karkinsa ja muistaa seuraavallakin kerralla että pahin vinkuminen kannattaa säästää loppuun.
Se, mitä ihmiset peräpäästään pihalle työntävät on lienee maasta riippumatta samaa tavaraa ja sen tarkkailussa ei ole mitään mielenkiintoista, mutta siihen mitä etupäästä sisään työnnetään pääsee tutustumaan marketeissa. Uudessa Seelannissa ihmiset ovat varmaankin keskimäärin saman kokoisia kuin suomessa, mutta kuitenkin vaikuttaa että sellaisten sairaalloisten lihavien ihmisten määrä on täällä aika tavalla suurempi. Tähän yhtenä syynä voi olla vaikkapa se, että mitään kevyttuotteita ei kaupoista tahdo paljoakaan löytyä ja lisäksi tuotteiden pakkauskoot ovat todella suuria. Sokerilliset limsat myydään 2,25l pulloissa, karkkipussit ovat vielä suomen kokojakin isompia ja ylipäätään tuntuu että jokaisen tuotteen pakkauskokoon on lisätty parikymmentä prosenttia. Maorit näyttävät kaikki isokokoisilta ja vantterilta mutta todella lihavia ihmisiä löytyy yhtä lailla Maorien ja eurooppalaisten ihmisten joukosta. Ainoita jotka ovat säilyttäneet linjansa ovat kiinalaiset, joita maahan on parikymmentä vuotta sitten tullut isoja määriä suurta työvoimapulaa paikkaamaan. Lihavien ihmisten jälkeen sellainen "perusssuomalainen" ruumiin rakenne näyttää puuttuvan; isojen ihmisten lisäksi todella monet ihmiset ovat myös erittäin hyväkuntoisen näköisiä. Millan arvion mukaan eron XXXL ja hoikan Uusseelantilaisen välille tekee sen, ylittääkö nämä kymmenet pienet kukkulat autolla vai polkupyörällä tai kävellen.
Kaupan kassalla karkkien vinkumisesta vielä sen verran, että myös itselläni on tästä jonkinlaista pientä kokemusta. Olin isäni kanssa Nokian keskustassa ruokaostoksilla ja kassalla ajattelin tuolla samalla ovelalla tavalla hankkia itselleni herkkuja. Nappasin kivan näköisen rasian (joka oli neliskanttinen ja mielestäni karkkien näköinen) mutta isäni virneestä olin jotenkin havaitsevinani että kyseinen herkku ei soveltunut minulle enkä tulisi sitä saamaan. Vasta myöhemmin isojen poikien hiekkalaatikkopuheista opin mitä se teksti "juomukondomeja, 6kpl" paketin päällä tarkoitti.

Kun Patricia ja Peter vierailivat suomessa, esittivät he melko reilusti liioitellulta kuullostetun väitteen Uuden Seelannin hintatasosta, väittäen että suomessa kaikki on noin 100% kalliinpaa, eli toisin päin käännettynä Uudessa Seelannissa kaikki on puolet halvempaa kuin Suomessa. Jo tuolloin pystyttiin kuitenkin yhteisesti toteamaan että löytyypä suomestakin jotain halvempia tuotteita kuin Uudesta Seelannista, kuten esimerkiksi GSM puhelimet ja -puhelut sekä internet yhteydet yleisesti. Niin ja sitten salmiakki, Sisu-pastillit, pakastetut saunavihdat sekä muut tuotteet joita täällä ei myydä ja siksipä olisivat melko paljon kalliinpia jos niitä lähtisi lähimarkettiinsa tilaamaan. Kaivelin juuri taskuistani kuitteja ja tässä esimerkkejä joidenkin tuotteiden hinnoista:

Skandinaavinen paahtoleipä (sellainen tummempi, mukana mitä-lie-ruis-jauhoja), 750g paketti 1,70€
2,25l Coca Cola 0,99€
1,5l Greippilimsaa 0,38€
6kpl vapaana juoksennelleen kanan munia 0,80€
Kananrintafile 7,02€/kg
Grannysmith omenat 1,11€/kg

Tässä siis vain poimintana jotain tuotteita, mitä täysin vastaavia pitäisi löytyä suomesta. GPS Navigaattori todettiin kokolailla saman hintaiseksi kuin suomessa, mutta toinen oleellisesti autoiluun liittyvä tuote, polttoaine, maksaa tällä hetkellä 0,55€/l. Pikaruokia on kokeiltu sen verran että Subwayssä sellainen 30cm patonki maksoi n. 3,30€ ja Millan kuumeillessa uskaltauduin syömään yhden Bic Mac aterian joka maksoi noin 3 euroa.

Eihän nämä hinnat nyt ihan kaikki puolet suomen hintoja halvempia ole, mutta osa on jopa enemmän kuin puolet halvempaa. Mitään yksiselitteistä syytä hintatason edullisuudelle on hankalaa sanoa. Työvoima on jonkin verran halvempaa kuin suomessa ja verotus yleisesti hieman kevyempää. Elintarvikkeiden puolesta maa voisi helposti toimia omavaraisesti ympäri vuoden ja maa on erittäin ravinteikasta joten maanviljely on kaikenkaikkiaan jonkin verran helpompaa kuin suomessa joten ehkä ruoan edullisuus voi olla näin selitettävissä. Toisaalta paikallisten palkkataso on suomea selvästi pienempi, joten on selvää että hintatasonkin pitää olla alempi. Alhaista palkkatasoa kuitenkin tasoittaa suomea pienempi verotus, mutta halpuudesta huolimatta voi olla että ei yhden päivän työpanoksesta käteen jääneellä rahalla hankittu ostoskori ole Uusseelantilaiselle sen suurempi kuin suomalaiselle työssä käyvälle. Vielä kuitenkaan tätä ei osaa arvioida, kun työntekoa en ole vielä ehtinyt edes miettiä.

Kaupassa ostoksia kärryyn nostellessa ymmärrän hyvin sen, että paikalliset kesäkauden Kiwi hedelmät ("Golden Kiwi") ovat täällä halvempia kuin ne Italiasta tuodut myöhäisen syksyn vihreän Kiwi hedelmät joita suomessakin myydään. Sen ymmärrän myös oikein hyvin, että paikalliset Kiwi hedelmät täällä on todella paljon halvempia kuin suomessa. Sitä vaan en ymmärrä miten ne Italiasta tuodut Kiwit on täällä halvempia kuin Italiasta tuodut Kiwit suomessa.

Tämän päivän Milla vietti Waiake beachilla sillä välin kun minä olin kyselemässä hintoja autovakuutukselle sekä auton mahdolliselle huollolle. Waiake beachilla näin:


Kun kiertelin kyselemässä hintoja auton jakohihnan vaihdolle joka mahdollisesti tulevaisuudessa pitäisi suorittaa, oli ensimmäinen suositus hankkiutua eroon kaksi päivää sitten ostetusta autosta ja ostaa uusi. Myöhemmin sain kuitenkin hinnan kaiken kattavalle remontille jossa jakohihnan ja vesipumpun lisäksi vaihdettaisiin kaikki kulutusosat ja vanha romuauto (vm. 2000, ajettu 200.000km) kulkisi hetken taas kuin uusi. Remontin hinta oli kuulemma kuitenkin niin kallis ettei sitä ehkä kannattaisi tehdä. Se kallis remontti maksaisi noin 300 euroa. Ja tästä paikallisen huoltoliikkeen mielestä jo lähes käyttökelvottomuuden rajoille ajetusta vuoden 2000 autosta (jonka kuvan pääsee näkemään Millan edellisestä postista) piti maksaa karvan yli 1000 euroa.

Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan - siis muka siltä Keskiseltäkö?

****************************************************************

Talon takapihalla liihottaa päivittäin kymmeniä todella isokokoisia amiraaliperhosia jotka ovat isompia kuin Wikipedia kertoo amiraaliperhosten olevan. Moneen otteeseen olen yrittänyt metsästää kuvaa sellaisesta onnistumatta. Kun pihalle kävelee ilman kameraa, siellä on varmasti ainakin yksi perhonen. Kun sen kameran saa sisältä haettua, yhtä varmasti se perhonen on jo liihottamassa pois pihalta. Jos terassilla kyttää tunnin kameran kanssa, ei perhoset varmasti tule pihalle, jos sen tunnin viettää ilman kameraa, näkyy ainakin sata perhosta. Tai siltä se ainakin on tuntunut. Tässä paras (ja ainoa) otokseni joka on otettu 15metrin etäisyydeltä kun se typerä perhonen taas oli ehtinyt naapurin pihan puolelle kun sain kameran käteen.